You are here

IM Klagenfurt – Osa 2 – München

Perjantaina sitten lähdön aika. Levoton yö ja toimelias aamupäivä. Juoksua Selloon Malto-ostoksille, jääkaapin tyhjäämistä (suuhun), siivoamista, jalkojen sheivaamista (like a pro! :D), läppärin varmuuskopiointia... niin ja tiskaamista.. Sain ystävällisesti kyydin vanhemmiltani lentokentälle Hiacella, joten ei tarvinnut paljoa miettiä miten pain pyörälaukun voisi autoon laittaa – ihan miten vaan sattuu menemään. Matkalla manasin sitä että olin pihiyttäni säästänyt autovuokrassa ja varannut pienen kopperon Saksan päässä (Audi A1). Kai se fillari sinne mahtuu, mutta joutuu sitten väkertämään penkkien kanssa jne. Kuitenkaan tuo ei maksanut kahdelta viikolta kuin kolme hunttia, joten olisi sitä pari hunttia voinut pistää lisää, että olisi saanut vähän tilavamman koslan. Noh vängätään nyt sitten tolla 400km matka. Toivottavasti ei mene pahasti hermot.

Lentokentällä

Lentokentällä sain Cervelon pitkän selvittelyn jälkeen lentohenkilökunnan käsittelyyn. Siellä oli joku uusi työntekijä harjoittelemassa, joten vähän rupesi jännittämään laittoiko hän varmasti laukkuun oikean teipin kiinni.
Turvatarkastuksessa muistin tällä kertaa ottaa kannettavani mukaan, eikä jäänyt sinne kuten reilu vuosi sitten. Lentokentän baarissa piti tietenkin käydä yhdellä. Sain alkoholittoman oluen ja sitä tilatessani myyjä sanoi “Meillä on myös nakkipannu, jos huikoo, se on mukavan suolaista”. Hän tarjosi myös jallupaukkua, jolloin oli pakko todeta, että syntymäkrapulaisesta ulkonäöstä huolimatta alkoholi ei nyt sovi, sillä olen menossa Ironman kisaan. Hän ymmärsi ja jatkoi, että silloin tosiaan jallu ei ehkä toimisi niin hyvin. :D

Lento sujui hyvin ja Münchenin kentällä lopulta lentokenttäsedät luovuttivat mulle pyörälaukkuni. Sitten hain vuokra-auton, joka oli juuri niin pieni kuin pelkäsinkin. Jotenkin ihmeen kaupalla sain kuitenkin pyörälaukun mahtumaan pääsin matkaan. Hotellille päästyäni piti tietysti heti avata laukku ja tarkistaa, että pyörä olisi kunnossa. Kunnossahan se oli ja sain kuin sainkin mielenrauhan. :)

Jännitys tiivistyy

Huh kaikki kunnossa
Kaikki kunnossa!

Hotelli sijaitsee Waldperlachissa, joka on noin 11km keskustasta. Jouduin illalla kävelemään 3km löytääkseni syötävää ja en löytänyt muuta kuin McDonaldsin. Nälkäisenä en muutakaan siis voinut.

Lauantaina aamulla kävin juoksemassa Waldperlachin ympäristössä, jossa oli mukavia metsäteitä. Havahduin suomalaisille erikoiseen ilmiöön, eli siihen että vastaan tulevat juoksijat morjenstivat samaan tapaan kuin pyöräilijät tekevät. Mielestäni se on hieno tapa ja tämä pitäisi saada meille junttilaankin. Lenkin aikana taivas repesi ja saatoin vain todeta, että tulin Saksaan asti kokemaan suomalaisen sään. Juoksuvauhtini pk-lenkillä oli kuitenkin aika mukava, yllättävänkin mukava, 5:15/km. Tämähän tietäisi hyvää.

Loppupäivän vietin saksalaisen ystäväni kanssa kävellessä ympäri Müncheniä ja sunnuntain ohjelma oli samanlainen ilman aamulenkkiä. Mukavan rento viikonloppu ja tästä on hyvä lähteä kohti Klagenfurtia tänään maanantaina.